Ilo Odottaa -tutkimus pyrkii auttamaan masennuksesta kärsiviä odottavia äitejä. ”Avun saaminen on todella tärkeää sekä äidille että lapselle”, sanoo kolmesti masennuksen kokenut Marianna Pere.
Väsymystä, unihäiriöitä, alakuloa ja toivottomuutta – raskausajan masennus oireilee monin tavoin. Marianna Pere on kokenut sen kolme kertaa.
”Ensimmäisenä minulta lähti ruokahalu ja sen jälkeen mieliala alkoi laskea hitaasti mutta varmasti. Myös univaikeuksia ilmeni”, Pere kertoo.
Raskausajan masennuksesta kärsii 7−20 prosenttia odottajista. Vaiva on varsin yleinen, mutta silti moni masennusoireista kärsivä häpeää oireitaan. Myös Pere kertoo tunteneensa häpeää.
”Olin kyllä kuullut synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, mutta en tiennyt, että raskausaikana voisi masentua. Ajattelin, että on normaalia itkeä joka päivä.”
Koska Pere ei ymmärtänyt olevansa masentunut, hän ei ensimmäisellä kerralla osannut hakea apua olotilaansa. Kahdella seuraavalla kerralla hän tunnisti oireensa nopeammin.
”Ensimmäisellä kerralla olin täysin sokea olotilalleni. Mutta kun sama toistui, osasin kertoa äitiysneuvolassa, että tarvitsen apua nyt. Silti vei aikansa ennen kuin sain sitä.”
Nettiterapiasta apua masennusoireisiin?
Pitkät jonot avun piiriin ovat haaste raskausajan masennuksen hoidossa, sanoo Helsingin kaupungin ylihoitaja, neuvolatoiminnan esihenkilö Heidi Långström-Karhapää.
”Varhainen puuttuminen olisi kuitenkin tärkeää, sillä se voi ehkäistä masennuksen pahenemista. Äidin masennusoireilun hoitaminen vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin.”
Helsingin yliopiston Ilo Odottaa -tutkimus pyrkii vastaamaan haasteeseen. Tutkimus seuloo odottavien äitien masennusta ja testaa nettiterapian tehoa masennusoireisiin. Jos nettiterapia osoittautuu tehokkaaksi, siitä voi tulevaisuudessa tulla matalan kynnyksen hoitomuoto.
”On tärkeää, että saamme uutta tutkimustietoa ja sen avulla uusia työkaluja ja hoitomuotoja masennusoireista kärsivien odottajien auttamiseksi”, Långström-Karhapää sanoo.
Myös Marianna Pere uskoo, että nettiterapian kaltainen itsehoito voi helpottaa odottavan äidin masennusoireita, vaikkei niitä täysin ehkäisisikään.
”Se auttaisi varmasti myös ymmärtämään omia tunteitaan. Avun hakeminen ja saaminen on todella tärkeää sekä äidille että syntyvälle lapselle.”
Odottava äiti, osallistu tutkimukseen
Raskausajan masennuksen varhainen hoitaminen on tärkeää sikiölle, sillä äidin pitkään jatkuva masennus on riski sikiön kehitykselle. Masennuksen hoitaminen tukee myös äidin ja vauvan kiintymyssuhdetta ja varhaista vuorovaikutusta.
”Uskon, että mitä nopeammin masennukseen puututaan, sitä enemmän äiti pystyy nauttimaan myös vauvan syntymän jälkeisestä ajasta”, Långström-Karhapää sanoo.
Häpeää ei masennusoireistaan tarvitse tuntea, Längström-Karhapää sanoo. Hän painottaa, että neuvola on ehdottomasti paikka, jossa tunteistaan kannattaa puhua avoimesti.
”On hienoa, että odottava äiti huolehtii itsestään ja vauvastaan apua hakemalla.”
Långström-Karhapää kannustaa odottavia äitejä osallistumaan Ilo Odottaa -tutkimukseen, joka voi tulevaisuudessa parantaa matalan kynnyksen hoitomuotojen saatavuutta.
”Tutkimukseen osallistumalla äiti voi auttaa itsensä lisäksi muita odottavia äitejä. Samalla hän saa arvokasta tietoa omasta hyvinvoinnistaan ja lapsensa kehityksestä ja ymmärtää omia tunteitaan paremmin.”
Asian tärkeyttä painotetaan myös Kuopion, Lohjan ja Keski-Uudenmaan neuvoloissa. Ilo Odottaa -tutkimus on laajentunut näille alueille syksyn 2022 aikana. Laajennuksen myötä Suomessa on 58 Ilo Odottaa -neuvolaa, ja tutkimus kattaa lähes puolet Suomen odottavista äideistä.
Lue lisää tutkimuksesta: Tule mukaan Ilo Odottaa -tutkimukseen!