”Ajattelin, että on normaalia itkeä joka päivä”, kertoo kolmesti raskausajan masennuksen kokenut Marianna Pere. Nettiterapia on tehokas raskausajan masennuksen hoitomuoto, osoittaa Ilo Odottaa -tutkimus.
Kun neljän lapsen äiti Marianna Pere odotti ensimmäistä lastaan, hänen mielialansa alkoi laskea hitaasti mutta varmasti. Ruokahalu oli huono, ja univaikeuksiakin ilmeni.
”Olin kyllä kuullut synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, mutta en tiennyt, että raskausaikana voisi masentua. Ajattelin, että on normaalia itkeä joka päivä”, Pere kertoo.
Koska Pere ei ymmärtänyt olevansa masentunut, hän ei ensimmäisellä kerralla osannut hakea apua olotilaansa. Kahdella seuraavalla kerralla hän tunnisti oireensa nopeammin.
”Ensimmäisellä kerralla olin täysin sokea olotilalleni. Mutta kun sama toistui, osasin kertoa
äitiysneuvolassa, että tarvitsen apua nyt.”
Toivottomuutta ja alakuloa
Raskausajan masennuksesta kärsii 10−20 prosenttia odottajista. Peren kokema alakulo, ruokahalun muutokset ja unihäiriöt ovat sen tyypillisiä oireita. Niiden lisäksi voi ilmetä väsymystä, huonommuuden tunteita, pelkoja ja toivottomuutta.
Oma elämä tai tulevaisuus voi näyttää toivottomalta, ja aiemmin hyvää oloa tuottaneet asiat eivät enää tunnu juuri miltään.
”Jopa arkiset perusasiat, kuten yhteydenpito läheisiin, voivat tuntua ylivoimaisen kuormittavalta”, kertoo psykologian osaston professori Jari Lahti Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.
Nettiterapia tehoaa masennukseen
Varhainen puuttuminen raskausajan masennukseen on tärkeää, sillä pitkään jatkuessaan se on riski äidin ja vauvan terveydelle ja hyvinvoinnille. Helsingin yliopiston Ilo Odottaa -tutkimuksessa selvitetään nettiterapian vaikutuksia tähän masennuksen muotoon.
”Nettiterapia on osoittautunut tehokkaaksi hoidoksi raskausajan masennukseen. Se on tehokkaampaa kuin tavanomainen hoitomuoto, jossa äidin tilannetta jäädään seuraamaan tai äiti saa lähetteen eteenpäin esimerkiksi neuvolapsykologille. Jonot jatkohoitoihin venyvät joskus jopa useiden viikkojen päähän”, sanoo Ilo Odottaa -tutkimuksen päätutkija, professori Katri Räikkönen Helsingin yliopistolta.
Tutkimukseen osallistuvat äidit saavat kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pohjaavaa audiovisuaalista nettiterapiaa. Tämä on masennuksen hoitoon suositeltu, tutkimusnäyttöön perustuva hoitomuoto. Hoito perustuu itsenäiseen työskentelyyn nettiterapiapaketin ohjeiden mukaan.
”Nettiterapia ei aiheuta lisätyötä äitiysterveydenhuollolle. Se on maksutonta äideille, ja se vähentää terveydenhuollon kuormaa. Tulevaisuudessa siitä tulleekin yleisesti käytetty matalan kynnyksen hoitomuoto raskausajan masennukseen”, Räikkönen kertoo.
Tutkimus on parhaillaan käynnissä Helsingin, Vantaan ja Keravan, Keski-Uudenmaan, Pirkanmaan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueilla ja osassa Länsi-Uudenmaan hyvinvointialuetta.
”Kaikki Ilo Odottaa -tutkimukseen osallistuvat odottavat äidit pääsevät heti nettiterapiaan”, kertoo Räikkönen.
Odottava äiti, osallistu tutkimukseen
Jari Lahden mukaan kognitiivinen käyttäytymisterapia on hoitomuoto, jossa rohkaistaan lähtemään konkreettisesti liikkeelle: hakemaan tukea muista ihmisistä ja palauttamaan tavallisia elämän aktiviteetteja, kuten kodin siivousta tai vaikkapa kävelylenkkejä ystävän kanssa.
”Samalla käydään läpi ajattelumalleja, jotka ylläpitävät masennusta. Joskus ajatus siitä, ettei tulevaisuudessa ole mitään hyvää, estää tavoittelemasta aurinkoisempaa tulevaisuutta.
Nettiterapiassa käytetään samantapaisia harjoitteita kuin kasvokkain tapahtuvassa terapiassa. Harjoitteet ovat vain viety nettimaailmaan.
”Monet niistä ovat hyvin selkeitä ja helposti ymmärrettäviä. Ilo Odottaa -tutkimus on erittäin tärkeä, ja hoitotulokset ovat hyviä”, sanoo Lahti.
Jos odottavalla äidillä ilmenee raskausajan masennuksen oireita, asia kannattaa ottaa puheeksi neuvolakäynnillä. Myös osallistuminen Ilo Odottaa -tutkimukseen kannattaa.
”Nettiterapian lisäksi tutkimukseen osallistuvat äidit saavat henkilökohtaista palautetta hyvinvoinnistaan sekä tietoa vauvansa temperamentista ja kehityksestä. Samalla he saavat neuvoja hyvinvointinsa ja lapsensa kehityksen tukemiseen”, lupaa Räikkönen.
Lue lisää tutkimuksesta: Tule mukaan Ilo Odottaa -tutkimukseen!