”Mielialani alkoi laskea hitaasti mutta varmasti”, kertoo kolmesti raskausajan masennuksen kokenut Marianna Pere. Ilo Odottaa -tutkimus pyrkii auttamaan masennuksesta kärsiviä odottavia äitejä.
Kun neljän lapsen äiti Marianna Pere odotti ensimmäistä lastaan, hänen mielialansa alkoi laskea hitaasti mutta varmasti. Ruokahalu oli huono, ja univaikeuksiakin ilmeni.
”Olin kyllä kuullut synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, mutta en tiennyt, että raskausaikana voisi masentua. Ajattelin, että on normaalia itkeä joka päivä”, Pere kertoo.
Koska Pere ei ymmärtänyt olevansa masentunut, hän ei ensimmäisellä kerralla osannut hakea apua olotilaansa. Kahdella seuraavalla kerralla hän tunnisti oireensa nopeammin.
”Ensimmäisellä kerralla olin täysin sokea olotilalleni. Mutta kun sama toistui, osasin kertoa
äitiysneuvolassa, että tarvitsen apua nyt.”
Toivottomuutta ja alakuloa
Raskausajan masennuksesta kärsii 7−20 prosenttia odottajista. Peren kokema alakulo, ruokahalun muutokset ja unihäiriöt ovat sen tyypillisiä oireita. Niiden lisäksi voi ilmetä väsymystä, huonommuuden tunteita, pelkoja ja toivottomuutta.
”Oma elämä tai tulevaisuus voi näyttää toivottomalta. Aiemmin hyvää oloa tuottaneet asiat eivät enää tunnu oikein miltään. Jopa arkiset perusasiat, kuten yhteydenpito läheisiin, voivat tuntua ylivoimaisen kuormittavalta”, kertoo psykologian ja logopedian osaston professori Jari Lahti Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta.
Hoitomuotona kognitiivinen käyttäytymisterapia
Varhainen puuttuminen raskausajan masennukseen on tärkeää, sillä pitkään jatkuessaan se on riski äidin ja vauvan terveydelle ja hyvinvoinnille. Lahden mukaan kognitiivinen käyttäytymisterapia on usein käytetty raskausajan masennuksen hoitomuoto.
”Siinä rohkaistaan lähtemään liikkeelle ihan konkreettisesti: hakemaan tukea muista ihmisistä ja palauttamaan tavanomaisia elämän aktiviteetteja, kuten kodin siivousta tai vaikkapa kävelylenkkejä ystävän kanssa.”
Samalla terapiamuodossa käydään läpi ajattelumalleja, jotka ylläpitävät masennusta.
”Joskus vaikkapa ajatus siitä, ettei tulevaisuudessa ole mitään hyvää, estää tavoittelemasta aurinkoisempaa tulevaisuutta. Terapiassa tehdään harjoituksia, joiden tavoitteena on masennuksen väistyminen”, Lahti kertoo.
Nettiterapia avuksi masennuksen hoitoon
Kognitiivinen käyttäytymisterapia sopii hyvin myös itsehoidollisiin nettiterapioihin. Nettiterapiassa käytetään samantapaisia harjoitteita kuin kasvokkain tapahtuvassa terapiassa.
”Harjoitteet on vain viety nettimaailmaan. Monet niistä ovat hyvin selkeitä ja helposti ymmärrettäviä”, kertoo Lahti.
Nettiterapian tehoa juuri raskausajan masennukseen on kuitenkin tutkittu toistaiseksi vähemmän. Nyt Helsingin yliopiston Ilo Odottaa -tutkimus seuloo raskausajan masennusta ja selvittää, miten nettiterapia tehoaa tähän masennuksen muotoon. Jos se osoittautuu tehokkaaksi, nettiterapiasta voi tulevaisuudessa tulla raskausajan masennuksen matalan kynnyksen hoitomuoto.
”Tästä syystä Ilo Odottaa -tutkimus on erityisen tärkeä. Aiemman tutkimuksen perusteella on odotettavissa, että hoitotulokset ovat hyvät”, Lahti sanoo.
Odottava äiti, osallistu tutkimukseen
Jos odottavalla äidillä ilmenee raskausajan masennuksen oireita, asia kannattaa ottaa puheeksi neuvolakäynnillä. Myös osallistuminen Ilo Odottaa -tutkimukseen kannattaa.
Tutkimukseen osallistumalla odottava äiti saa henkilökohtaista palautetta hyvinvoinnistaan sekä tietoa vauvansa temperamentista ja kehityksestä. Samalla hän saa neuvoja hyvinvointinsa ja lapsensa kehityksen tukemiseen.
Lue lisää tutkimuksesta: Tule mukaan Ilo Odottaa -tutkimukseen!